En minä nyt yksin ole, mutta en voinut olla käyttämättä yhden lapsuuteni suosikkielokuvan nimeä otsikossa. Geannina lähti eilen Costa Ricaan ja olen viimeinen vapaaehtoinen kodissamme. Onneksi täällä sentään asuu muitakin, ystäviä, joiden kanssa aika kuluu. Kotimme on kuitenkin muuttunut koko ajan hiljaisemmaksi. Myös tilanne vapaaehtoistöiden suhteen on pysynyt samana, projektit ovat ja pysyvät kiinni. KaranteeniaJatka lukemista ”Yksin kotona 5: Eksynyt Buenos Airesissa”
Kategoria-arkisto: Yleinen
49. päivä
”Kukapa olisi arvannut?”, kysyin tänään aamukuudelta väsyneenä Geanninalta, kun vilkutimme Christinelle hyvästejä kodimme ovelta. Kysymys oli aika monisyinen. Olimme vasta edellisenä iltana puhuneet illallisella, kuinka meillä kaikilla oli suuria suunnitelmia uuden vuoden ja vuosikymmenen varalle, nyt suunnitelmat oli laitettu tauolle. Kukaan meistä ei olettanut, että aikamme vapaaehtoistöissä olisi suurelta osin kotona olemista. Ja vielä pariJatka lukemista ”49. päivä”
Eksistentialistinen ja täysin turhanpäiväinen vuodatus
Ensimmäisen maailman ongelmahan tämä on: olla ”lukittuna” neljän seinän sisälle ilman että tarvitsisi tehdä töitä, tai oikeastaan juuri mitään muutakaan. Rahaa on ruokaan ja vuokra on maksettu ennalta. Kaikki perustarpeet on tyydytetty, mutta silti on hankala olla tyydytetty. Normaalisti nautin siitä, että saan lukea kirjaa koko päivän jos siltä tuntuu. Nyt olisi erittäin hyvin aikaaJatka lukemista ”Eksistentialistinen ja täysin turhanpäiväinen vuodatus”
Voih tylsyyttä
Kolme viikkoa rajoitettua elämää alkaa tehdä tehtävänsä. Tuntuu, että möllötämme sohvalla, lattialla, tuolilla, sängyllä, parvekkeella, katolla, kasassa, vierekkäin tai mitä ihmeellisimmissä paikoissa ja asennoissa suuren osan päivästä. Kuluuhan se aika niinkin ja kyllä me luemme kirjoja, pelaamme lautapelejä, katsomme elokuvia, juttelemme ja kokkaamme. Toisin sanoen teemme siis ”järkeviäkin” asioita, mutta haluan myös sanoa, että näinJatka lukemista ”Voih tylsyyttä”
Elämä ennen ja jälkeen
Elämämme muuttui aika radikaalisti kun torstai 19.3. vaihtui perjantaiksi. Keskiyöllä Argentiinassa alkoi karanteeni, jonka piti alun perin kestää maaliskuun loppuun saakka. Nyt näyttää siltä, että sitä todennäköisesti jatketaan huhtikuun puoleen väliin asti. Ja oletan, että ei se vielä siihen lopu. Karanteeni meidän kohdalla tarkoittaa sitä, että kodista saa poistua vain sairaalaan, apteekkiin tai ruokaostoksille jaJatka lukemista ”Elämä ennen ja jälkeen”
Töitähän tänne tultiin tekemään
Toim. huom. Tänään maanantaina 16.3. koulut ja vapaaehtoisprojektit suljettiin ja ne pysyvät suljettuina ainakin kuun loppuun saakka. Katsotaan mitä parin viikon päästä tapahtuu. Tässä kuitenkin kuvaus viime viikkojen työstäni täällä. Tästä se työpäivä alkaa, bussipysäkiltä. Minä työskentelen tanskalaisen Christinen kanssa Sur Solidario -nimisessä projektissa, ja meidän työpaikka sijaitsee Lomas de Zamorassa, Buenos Airesin provinssissa. TyömatkanJatka lukemista ”Töitähän tänne tultiin tekemään”
Mitä sinä ottaisit mukaan Buenos Airesiin?
Kysymys on tuonut hymyn huulillemme vertaillessamme huonetovereideni Christinen, Geanninan ja Claran kanssa matkalaukkujemme sisältöä. Minä pakkasin hyvin vähän mitään, sillä ajattelin ostavani täältä lisää vaatteita kun tarve sitä vaatii. Balvaneran alueelta, jossa asumme, löytyy vaatekauppoja ja kirpputoreja ja olen odottanut sopivaa hetkeä lähteä ostoksille. Toki laivamatkaa varten pakkasin kirjoja, jotka ovat ”ylimääräistä” painoa, mutta kunhanJatka lukemista ”Mitä sinä ottaisit mukaan Buenos Airesiin?”
Vessamba rumba bueno ja voihan karnevaali!
Elämäni Buenos Airesissa on päässyt hyvään vauhtiin! Heti alusta asti minut on toivotettu tervetulleeksi ja olen saanut uusia ystäviä roppakaupalla. Kaikki vapaaehtoiset ovat mukavia ja vietämme aikaa yhdessä ruokaa tehden, kaupunkiin tutustuen ja töitä tehden. Meitä vapaaehtoisia asuu yhteensä 22 tässä asunnossa, jonka lisäksi samassa talossa on vielä puolisen tusinaa muuta asukasta. Yllättävää kyllä, ettäJatka lukemista ”Vessamba rumba bueno ja voihan karnevaali!”
Viimeiset terveiset laivasta
Me matkustajat saamme kulkea laivalla aika vapaasti, ja luvan saatuamme, pääsemme käymään myös bridgellä, eli laivan ohjaamossa. Sieltä on kiva tarkkailla reittiämme, nopeuttamme, tutkia karttoja ja jutella merimiesten kanssa, mikäli heillä ei ole kauheasti kiirettä. Heiltä kuulee paljon tietoa laivalla työskentelyn arjesta. Olen esimerkiksi saanut tietää, että laivatkin kulkevat eräänlaisia yleisesti sovittuja reittejä pitkin. KunJatka lukemista ”Viimeiset terveiset laivasta”
Päiväntasaajan spektaakkeli
Maanantai 3.2. Viime yönä me matkustajat heräsimme kolmen aikaan. Laivamme ylitti Päiväntasaajan klo 03.37 paikallista aikaa, eli 07.37 Suomen aikaa. Harvoin olen nähnyt rajanylityksessä näin upeaa spektaakkelia! Olimme laittaneet herätyskellot soimaan, puimme päällemme ja menimme bridgelle, jossa on koko ajan joku merimiehistä pitämässä vahtia, tarkkailemassa kurssiamme yms. Kysyin, oliko mitään erikoista tapahtunut. Ei vielä, muttaJatka lukemista ”Päiväntasaajan spektaakkeli”